keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Lyhyt matkapäiväkirja Finnconiin

Kävinpä sitten Finnconissa Tampereella.
Perjantaina reppu pakattuna jo klo 5 aamusella. Kynsiä pureskellen odottelin omaishoitaja sijaista, joka oli tulossa junalla Turkuun. Junahan on ollut pikkaisen epävarma kuljetusväline viimeaikoina.Hermoillessani esivalmistelin muutaman päivän ruuat hoidokilleni-no onneksi- tällä kertaa sain sijaisen ajoissa paikalle, vaikka hän olikin matkustanut lähes puolimaapalloa avukseni.Siispä matkaan, joka menikin mukavasti vaikka aikamoinen sadekuuro yllättikin, kuljettajani oli kuitenkin luotetteva(jotenkin olen aina viihtynyt naisautoiljoiden kyydissä) ja saimme ilon-aihetta meidät aiemmin ohittaneen moottoripyöräilijän värjöttellessä kastuneena bussipysäkillä.
Perillä pikainen kuittaus työvuoroistani, ja eikun hotellille.Huone oli kelvollinen ja sopivalla paikalla, mitä nyt suihku vuosi vettä lattialle-so what- sehän on con.Kohti sitten vaan perjantain etkobileitä läheiseen irkkuravintolaan, jossa jo tuttuja ja muutamaa tuntematontakin tuli tapailtua. Irkkumusiikista kun en erityisemmin välitä, ja vatsakin muistuttutti olemassaolostaan, niin takaisin syömään hotellille ja baariin, ja ansaitulle yöpuulle(öh pari olusta minibaarista).
Lauantai.
Kohti conipaikkaa ja avajaisiin. Perinteiseen tapaan piti osallistua muutamaan mielenkiintoiseen ohjelmanumeroon, ennenkuin omat "nakkini" alkoivat. Vuorojen päättyttyä ostoksille, ja löysinkin mutaman kirjan, joidenka vuoksi pelkästään kannatti tulla Tampereelle. Pari olusta toki myös conravintolassa kera ruotsalaisten tuttujen kanssa, josta sitten valmistautummaan iltabileisiin.Koska en sitten vuoden 80 ole ihmeemmin ollut Tampereella, niin en oikein osannut suunistaa bilepaikkaan, mutta onneksi hotellin henkilökunta avusti neuvomalla jonkun tunnelin kautta.Samalla sain varoituksen varoa jonkun S-Marketin kulmaa, varsinkin yö-aikaan (hui).Urheasti kuitenkin astelin eteenpäin, ja löysinkin perille, jossa tapasin "heimoni"-ja kas taas hieman olusta-.Sielläpä sitten kokoontui myös "Herrasmiesten scifistinen sikaariseura", johonka on minulla on kunnia kuulua. Tuprutellessa sain taas lisävirtaa, ja lähdin hoitamaan omaa osuuttani illan ohjelmasta(Mafia) joka saikin kivan suosion.Lisää olusta, mutta kun seuraava päiväkin sisälsi työvuoroja, niin puolilta öin kohti hotellia. Hah ja aulabaarin kautta toki
Sunnuntai.
Viimeinen con päivä alkoikin sitten taas repun pakkauksella, ja kohti aamun ensimmäistä työvuoroa, jonka myötä sunnuntaipäivä menikin ripeästi, toki lounaalle ehdin, ja siellä ystävän kanssa keskustelimme päättymäisillään olevasta conista.- hih ja pari olusta- Keskustelussamme livahti myös ajatus vuoteen 2015, ja kotikaupunkiin, joka jotenkin kiehtovasti jäi takaraivoon muhimaan. Sitten taas turvalliselle kotimatkalle, ja odottelemaan ensivuoden conia.
Varsinaisiin ohjelmiin, ja muihin asioihin palaankin myöhemmin. Suurkiitos Tampere.
ps älkää laskeko sanoja olunen, ja baari :)

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Hadzi

Minulla on oma pieni soppeni, jossa harrastan arjesta irtaantumista, siihen kuuluu mukava tuoli, pieni pöytä varustettuna tarpeellisella määrällä naposteltavaa,sopivaa juomaa ja paketti savukkeita. Tässä sopessa harrastan kirjallisuutta-erityisesti scifiä-tottakai. Harrastus tosin on aika yksinäistä puuhaa, mutta onneksi kotikaupungissani samanhenkisten ihmisten seurakunta, jota tietenkin kutsutaan Mafiaksi. Siellä on mukava keskustella kaikesta maan ja maailmankaikkeuden väliltä, joskus myös kirjoistakin.Melkeinpä voisi sanoa, että tarkoituksena on saavuttaa eräänlainen valaistuminen.No jos harrastajien tapaamista voi verrata seurakuntaan, niin lopputuloksena pitää olla pyhiinvaellusmatkan teko, sehän on lähes hengellinen matka johonkin pyhään paikkaan tai tapahtumaan. Meillä "seurakuntalaisilla" on onneksi vuosittainen kokoontuminen Finncon. Taaskin tuhansia "uskollisia" on junissa, autoissa, lentokoneissa ja jotkut taitavat liftatakin rinkka selässä kohti yhteistä tapahtumaamme. Kuten asiaan kuuluu, niin siellä se juoma ja ruokain on vaan jotekin parempaa, puhumattakaan erinomaisesta seurasta. Ihanpa saatetaan kielilläkin puhua. Voi siis melkeinpä sanoa että jokaisen itseään kunnioittavan "Scifistin" velvollisuus on käydä, mahdollisuuksien mukaan, ainakin kerran elämänsä aikana Finnconissa. No eihän sitä meikäläinen voi kutsua olla kuulematta, vaan kohta matkaan ja kenties taas löydän sen pikkuisen Nirvanankin. Siis minä en lähde hadzille Mekkaan, minä lähden Tampereelle :)