perjantai 25. toukokuuta 2012

Vanhustenhoidosta ja suvustakin.

Niinhän se vanhuuspalvelulaki-esitys lässähti. Peruspalveluministeri ei saanut, tai uskaltanut esittää hoitohenkilökunnan määrää. Nähtäväksi jää, josko vielä lausuntokierroksella siihen löytyisi rohkeutta puuttua. Laitoshoidostahan me olemme tässä viimaikona kuulleet ja lukeneet erilaisia kauhujuttuja. Vanhuksia sidotaan vaipoissaan sänkyihin, hiljennetään rauhoittavilla, iltaruoka syötetään jo puoliltapäivin, ulkoilemaan pääsee jos joku vieraileva omainen vie, jne, jne...
Minunkin äitini on vanhus, joka juuri ja juuri selvisi vaikeasta sydänleikkauksesta, jonka jälkiseurauksenä hän menetti näkönsä.Elämänhalu jäi.
Minulle ei tulllut mieleenkään laittaa häntä laitokseen, vaan ryhdyin hänelle omaishoitajaksi,kun itsekkin tässä kremppakoipi olen. Syötän, juotan, jaan ja annostelen lääkkeet, suoritan insuliinipistokset.
Pukeutumisessa ja pesuissa autan (Vessa avustajaksi ei ole vielä tarvetta). Ulkoilemme yhdessä, sillä rollaattorilla hän suoraa tietä uskaltaa "pimeydessä" astella.Turun Kaupunki ystävällisesti maksaa tästä pikku korvauksen, ja nyt kovasti odottelemme päätöstä parin euron taksimatkoista.En siis osastani halua valittaa, paitsi: Kun lähiomainen sairastuu, ja joku ottaa omaishoitovastuun, niin näyttää siltä että muu suku huokaa helpotuksesta, toivottaa tyytyväisenä onnea, ja häipyy takavasemmalle. Menkööt .
Ainoa vaan on se,että tilanne joskus vaatii myös muiden omaisten osallistumista, ja siinäpä sitten onkin tekemistä."Minulla on ulkomaanmatka, "Meillä on niin kiirettä" "Kyllä sinulla varmaan joku kaveri on, joka voi tulla, sinua tuuraamaan, jos sinulla on joku meno". On kyllä ja pari ystävällistä naapuriakin, mutta hoidokkihan on meidän omaisemme.
Suku hyvä: Hoidokki on meidän omaisemme, ei vieraiden-vaikka ystävällisiä ovatkin. Varoitan kaikkia jotka suunnittelevat omishoitajan raskasta, mutta antoisaa vastuuta. Sitokaa sukulaisenne puuhun tai ne karkaa. Tai sopikaa etukäteen osallistuminen, vaikka hoitokuluihin.
Niin että tiedoksi vaan suku, keskisormea teille, kyllä meillä täällä vielä eletään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti